Sään lämmetessä lintujen kevätmuutto kiihtyy. Lajien ”tiedusteluyksiköitä” saattaa saapua maahamme hyvinkin aikaisin. Ensimmäiset havainnot västäräkistä sijoittuvat helmikuun lopulle, mutta vieläkään niitä ei kovin yleisesti näytä esiintyvän, osasyynä ilmavirtausten suunta ja koleus. Itse näin ensimmäisen västäräkkipariskunnan kuljeskelemassa pellolla viime viikon torstaina.
Vaikka lorun mukaan västäräkistä on enää vähän kesään ja pääskysestä ei päivääkään – niistäkin on jo Varsinais-Suomessa viikon verran tehty havaintoja – saadaan kesän saapumista vielä jonkin aikaa odotella. Ilmavirtaukset ovat tämän viikon osalta lähinnä pohjoisvoittoisia ja lämpötilat eivät nouse maksimissaan kovin paljoa yli 10 asteen. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä tuuli saattaa voimistua Selkämerellä ja länsirannikolla jopa myrskylukemiin. Etelä- ja Keski-Suomeen leviää kolean tuulen mukana sadealue. Torstain aikana sade voi olla osin lunta tai räntää. Viikonloppuna Norjanmerelle näyttäisi parkkeeraavan sitkas matalapaine jonka seurauksena virtaus tulisi idän suunnalta sateiden ollessa lähinnä iltapäiväkuuro-tyyppisiä.
Mennyt viikko oli sään suhteen mielenkiintoinen. Keskiviikkona Suomea riepottelivat myrskypuuskat monin paikoin etelä- ja keski-Suomessa. Puita kaatoi monin paikoin, mutta tuhot jäivät useimmiten pienialaisiksi. Muutamia maastopaloja syttyi kun puut vaurioittivat sähkölinjoja. Talouksia oli enimmillään sähköttä yli 50000.
Kevätukkosiakin syntyi. Torstaina ukkosti aamupäivällä Kokkolan edustalla ja myöhemmin iltapäivällä Raahen-Pattijoen seudulla. Myös raehavaintoja tehtiin. ForecaSuomi -twiitti
Facebookin Myrskybongarit-ryhmästä :
Torstai-iltana Yhdysvaltain Illinois’n osavaltio joutui tornadojen kohteeksi. Voimakkain näistä oli peräti EF-4 kokoluokaksi kasvanut tornado, joka tuhosi pienen Fairdalen kylän Rochellessa ja aiheutti kahden ihmisen kuoleman. Aiemmin kyseisessä osavaltiossa on havaittu vain yksi yhtä voimakas tornado sekä kaksi EF-3 -luokan tornadoa.
Lauantai tulee olemaan kevään tähän mennessä lämpimin päivä, tosin sunnuntaina voidaan Keski-Suomessa ehtiä vielä korkeampiin lukemiin ennen sadealueen saapumista navakoiden tuulien kera lounaasta. Sää viilenee samalla hieman. Tiistai näyttäisi poutapäivältä koko maassa. Keskiviikkona maamme yli itään liikkuu sadealue ja loppuviikkona näyttäisi alkavan vähitellen taas lämmetä sateiden ollessa lähinnä iltakuurotyyppisiä.
Keväisin on ollut merkittäviä myrskyjä hyvin harvoin. Huhtikuussa on nimitilastoon päässyt ainoastaan vuoden 2003 Irene. Saako keskiviikon myrsky nimekseen ”Suometar” ?
Ilmatieteen laitos nimeää Suomessa voimakkaat, laajaa tuhoa aiheuttavat tuulitilanteet suomenkielisen nimipäiväkalenterin mukaan. Myrskyn nimeksi valitaan kalenterista myrskyn alkamispäivältä ensimmäinen käyttämätön nimi. Nimipäivänimitys on käytännöllinen, sillä jos nimen muistaa, niin päivämäärä löytyy myöhemminkin almanakasta.
Luettelo vuosien aikana nimetyistä myrskyistä ja rajuilmoista. Rajuilmat on merkitty tähdellä, [tuhoutuneen puuaineksen määrä].
Matalapaineita syntyy jatkuvasti tälläkin viikolla Atlantille reittinä Jäämeri, eli matalapaineen keskukset kulkevat Suomen pohjoispuolitse. Välillä näytti siltä että keski-Euroopan korkeapaine valtaisi alaa pohjoisemmastakin, mutta nyt matalapaineet näyttävät vaikuttavan enemmänkin Suomen säähän.
Odotettavissa on keskiviikon-torstain aikana ehkä viikon kovimmat tuulet. Perämerellä tuuli voi voimistua myrskylukemiin ja sisämaassakin voidaan yltää vaarallisen voimakkaisiin, paikoin jopa yli 20-25 m/s puuskatuuliin. Sadealueet ovat osin konvektiivisia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lumirakeita voi sataa maan etelä- ja keski-osissa länsiosaa lukuunottamatta. Raekuurojen yhteydessä kevätukkonenkin saattaa jyrähdellä.
+10 asteen raja saattaa todennäköisimmin ylittyä aurinkoisina hetkinä etelä- ja keski-Suomessa lähinnä perjantain-lauantain aikana. Tuuli pitää kuitenkin huolen siitä, että kovin lämpimältä ei sää tuolloinkaan tunnu.
Tuoko tämän jälkeen uusi, hieman eteläisempää reittiä kulkeva matalapaine tullessaan jälleen kovia tuulia ja laajan sadealueen maan etelä- ja keskiosiin ? Nähtäväksi jää.
Tornadot ovat yksi maailman rajuimmista sääilmiöistä ja jälleen on se aika vuodesta, kun ne alkavat Pohjois-Amerikassa olla aktiivisimmillaan. Tornadoja esiintyy selvästi eniten 3 kuukauden pituisella kaudella huhtikuun alusta kesäkuun loppuun.
Tornadoja havaitaan vuodessa keskimäärin noin 1400 kpl. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tornadomäärät jäivät harvinaisen pieniksi.
Huhtikuussa tornadoja muodostuu eniten Texasin, Oklahoman sekä Kansasin osavaltioissa ns tornadokujalla.
Tornadokauden tosin voidaan sanoa jo alkaneen, sillä 25. maaliskuuta Tor:Con-indeksin ollessa 4-tasoa, Arkansasin ja Oklahoman osavaltioissa syntyi pienimuotoinen kuuden tornadon sarja, joista voimakkain (luokkaa EF-2) kylvi tuhoa Tulsassa. Tuloksena tuhoutuneita rakennuksia ja voimalinjoja sekä kaatuneita puita 14 kilometrin matkalla tornadon ollessa leveimmillään noin 740m halkaisijaltaan. Yksi ihminen sai surmansa ja 30 muuta loukkaantui.
Myös Oklahoman Mooressa riehui tornado, joka vahvistettiin olleen hetkellisesti jopa luokkaa EF-2. Videolla nähdään voimalinjojen massiivinen tuhoutuminen.
Historiaa
41 vuotta sitten, 3.–4. huhtikuuta 1974 Yhdysvalloissa rekisteröitiin peräti 148 tornadoa, joista 30 oli erityisen voimakkaita. Ne kulkivat kaikkiaan 4 000 kilometrin matkan 13 osavaltion alueella. EF5-tornadoja oli kaikenkaikkiaan 7 kpl. Kuolonuhrien määrä oli 319.
USA:n historian tuhoisin, niin sanottu Kolmen osavaltion läpi pyyhkäissyt tornadojen parvi, eteni 18. maaliskuuta vuonna 1925 350 kilometriä Missourin, Illinoisin ja Indianan halki jättäen jälkeensä 695 kuollutta.
Vuonna 2011 huhtikuun 25-28. päivän aikana 355 tornadon sarja aiheutti 325 kuolonuhrin ja tuhansien loukkaantumisten lisäksi massiivista tuhoa. Jakson aikana esiintyi ainakin kolme EF5-tornadoa (Smithville, Hackleburg ja Philadelphia[MS]).
Tornadot syntyvät, kun tornadokujasta länteen sijaitsevilta Kalliovuorilta puhaltavat kylmät ja kuivat tuulet osuvat yhteen meksikonlahden lämpimien ja kosteiden tuulien kanssa. Syntyy vaakasuoraa pyörteisyyttä, jonka voimakas nousuvirtaus nostaa osin pystyyn.
Tekniikka mahdollistaa nykypäivänä myös seurata myrskybongarien liikkeitä netin välityksellä. Joillakin on mukana laitteisto webcameineen, joka mahdollistaa live stream-lähetykset. Lähetyksiä kannattaa seurata Suomen aikaa lähinnä n klo 22-04, sillä tuolloin paikan päällä on iltapäivä ja ukkosmyrskyjen/tornadojen hektisimmät hetket ovat yleensä klo 15-21 paikallista aikaa.
Asiasta kiinnostuneille muutama chasereiden live stream -linkki:
