Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015

Takatalven tunnelmissa

Tänään täällä etelärannikon läheisyydessä on satanut yöstä asti lähinnä lunta ja räntää jatkuvalla syötöllä. Viron puolella ei juurikaan ole satanut mutta Suomenlahti on synnyttänyt jatkuvaa sadealuetta, joka on sitten noussut etelärannikolla maihin.

Helsinki-Vantaalla on satanut klo 01 lähtien ja 15 tunnin sademäärä on 16,6 millimetriä. Tästä noin puolet on jäänyt maahan eli noin 8 senttiä. Sateen odotetaan jatkuvan vielä useita tunteja samassa olomuodossa.

Syvä matalapaineen keskus liikkuu tulevan yön ja huomisen aikana maan länsiosaa pitkin kohti pohjoista. Uusi matalapaineen keskus liikkuu Skotlannista kohti Tanskaa ja siitä sen oletetaan jatkavan Baltiaan ja koukkaavan sieltä pohjoiseen Suomen yli perjantain aikana. Sateita saataneen siis päivittäin useamman päivän ajan eri olomuodoissa . Pääsiäispäivät (su+ma) saattavat olla hieman poutaisempia. Lämpötilat ovat maan eteläosassa enimmäkseen asteen, pari plussalla, keskiosassa nollan vaiheella ja pohjoisosassa pikkupakkasella. Kevätkelien paluuta saadaan siis vielä jonkin aikaa odotella.

Takapakkia kevääseen

Lämpötilat tänään maanantaina ovat kohonneet etelä- ja keski-Suomessa monin paikoin päälle 10 asteen, maksimit Kaarinassa ja Eurajoella +12,4 – lukema, joka onkin mantereen lämpimin tänä vuonna.

Lähes yhtä lämmintä ja aurinkoista on varsinkin maan eteläosissa vielä keskiviikkoon asti. Suomen kaakkoispuolella oleva säähän pitkään vaikuttanut vahva korkeapaine alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä ja lopulta keskus alkaa liikkumaan kaakkoon torstaina. Samalla Suomen koillispuolelle muodostuu matalapaine ja kylmää ilmaa pääsee virtaamaan maahamme pohjoisesta loppuviikon aikana. Tällöin maan pohjoisosassa saattaa olla päivisinkin pikkupakkasta ja eteläosassakin on päivisin vain muutama lämpöaste, öisin pakkasella pysytään koko maassa.

Lunta ei maan etelä- ja länsiosissa ei juurikaan ole. 50 senttiä tai enemmän on sen sijaan vielä linjan Ii – Kuhmo pohjoispuolella. Lunta on eniten Puolangan Paljakassa 106 cm. Lumen sulaminen on ollut hidasta kuivan sään ja kylmien öiden takia. Jonkin verran saattaa sataa lähinnä maan keski- ja pohjoisosassa torstain-perjantain aikana. Sade tulee aluksi vetenä, sään kylmetessä myöhemmin paikoin myös lumena. Muutoin viikko näyttää ennusteiden valossa enimmäkseen poutaiselta koko maassa, joskin pilvisyys lisääntyy maan eteläosissakin.

Auringonpimennys olisi perjantaina mutta pilvisyys voi tuolloin olla varsin runsasta. Tällä hetkellä pienet mahdollisuudet pimennyksen näkymiseen näyttäisivät olevan maan etelä- ja länsiosissa. Kilpisjärvellä auringon kiekosta pimenee peräti 94, maan eteläosissa noin 80 prosenttia. Pimennys on suurimmillaan puolenpäivän aikoihin.

Ulkomaiden sääuutisoinnista valtaosa on liittynyt Pam -nimiseen sykloniin, joka on aiheuttanut laajaa tuhoa Vanuatun 83 saarta käsittävässä saarivaltiossa lounaisella Tyynellämerellä. Myrskytuulet puhalsivat jopa 75m/s nopeudella (puuskissa 95m/s) Pamin ollessa voimakkain mahdollinen, eli viidennen luokan trooppinen hirmumyrsky. Avustustyöntekijät arvioivat, että myrsky saattaa olla saarivaltion historian voimakkain ja ylipäätään yksi pahimmista luonnonmullistuksista Tyynenmeren alueella. Maan pääkaupungissa Port Vilassa ei ole vettä eikä sähköjä ja yhteydet ovat poikki myös ympäröiville saarille. Tuuli ja tulvavesi ovat tuhonneet rakennukset, pellot ja puutarhat, tuhansien pelätään kuolleen. Katastrofin koko laajuuden selvittäminen tulee kestämään viikkoja, jopa kuukausia.

Korkeapainetta ja auringonpaistetta

Sunnuntaina saadaan tuulahduksia keväästä lounaisvirtauksen muodossa lähinnä maan lounais- ja länsiosiin. Auringonpaisteessa jopa 10 asteen raja saattaa jossakin ylittyä. Toisaalta myös sumupilvisyysriski on korkea ja tällöin lämpötilat jäävät selvästi alhaisemmiksi. Jatkossa sää hieman viilenee lämmetäkseen loppuviikolla uudelleen.

Islannin länsipuolella liikkuu tällä hetkellä syvä matalapaineen keskus (950 hPa). Vastaavasti Alpeilla on voimakas korkeapaineen keskus (1036 hPa). Olemme näiden välissä alueella, jossa riittää navakkaa, merellä jopa myrkyistä tuulta, jota on paikoin vielä sunnuntainakin.

Jäämerellä olevan matalapaineen kulkiessa itään keski-Euroopan korkeapaine alkaa vallata lisää alaa. Keskiviikkona Suomen yli näyttäisi kulkevan heikko matala, jonka yhteydessä saataisiin jonkin verran sateita. Torstain aikana Suomen pohjoispuolitse kulkee vielä matala tuulia voimistaen.

Sen jälkeen heikkenevien matalapaineiden reitti pysyisi jatkossakin Jäämerellä korkeapainealueen vahvistuessa Euroopassa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan lauantaina erittäin vahva (1058 hPa) korkeapaineen keskus olisi Keski-Ruotsissa ja aurinkoista säätä olisi laajalti tiedossa.

Suomessa yli 1060 hPA:n arvoja ei ole 2000-luvulla mitattu ilmeisesti kuin kerran eli 1.2.2012 Kuhmossa ilmanpaineen ollessa 1063 hPa. Edellisen kerran ilmanpaine oli ollut näin korkea
30.1.1972 Kuusamossa. Suomen ilmanpaine-ennätys, 1066 hPa, on
Helsingistä tammikuulta 1907 (maapallon korkein 1083 hPa Venäjällä 31.12.1968) Keskimääräinen ilmanpaine on tyypillisesti noin 1013 hPa.

Forecan päämeteorologi Petri Takala luennoi matala- ja korkeapaineista ja niiden vaikutuksista venemessuilla

 

Lauha talvi takana

Herättyäni kuumeisena sairaslomapäivään mietin, miten voisi estää tylsyyden. Enpä sitten pöljempää keksinyt kuin perustaa sääblogin.

Sanonta ”Minkä helmi helpottaa sen maalis maksattaa” ei ennusteiden osalta näyttäisi käyvän toteen ainakaan toistaiseksi. Alkavalla viikolla lämpötilat pysyvät enimmäkseen plussan puolella koko maassa. Taivas pysyy enimmäkseen pilvessä ja toisinaan saadaan sateita eri olomuodoissa. Seuraavalla viikolla sää saattaa päivisin hieman lämmetä föhn-virtauksen vaikutuksesta, enemmänkin jos sää selkenee.

Helmikuu oli Suomessa paikoin jopa 5-6 astetta keskimääristä lämpimämpi, itseasiassa mittaushistorian kolmanneksi leudoin vuosien 1990 ja 2014 jälkeen. Kuukauden lämpimimmät lukemat mitattiin Kaarinassa (10.2. +9,6). Kylmintä oli Sallan sääasemalla (-34,1).

Pohjois-Amerikassa on ollut paikoin hyvin kylmää. Esimerkiksi Torontossa pakkasta on ollut jo yli 30 päivää putkeen (ennätys v. 1977 51 peräkkäistä vrk). Suomessa Sodankylässä pisin yhtenäinen pakkasjakso on ollut 134 (v. 1965), Jyväskylässä 91(v. 1965) ja Helsingin Kaisaniemssä 76 päivää (v. 1984). Viime vuonna pisin pakkasjakso Suomessa oli noin 3 viikkoa.

Normaalisti tähän vuodenaikaan meren rannikoilla jäätä pitäisi olla keskimäärin 20 senttiä. Tällä hetkellä merijäätä on kuitenkin vain Suomenlahden itäosassa ja Perämen pohjoisosassa, max 30cm paksuista. Vuonna 2008 jäätilanne oli vieläkin heikompi, jolloin laajimmillaan jäätä oli vain 49 000 km² (tänä vuonna 53000 km²). Sitä vastoin vuonna 2011 oli ankara jäätalvi. Tuolloin jäätä oli laajimmillaan 25. helmikuuta peräti 315000 km² laajuisella alueella keskiarvon ollessa 186000 km².

http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne